Sekä ohjelmistotoimittajat että KAATIO-kuntien edustajat ovat kokeneet vaikeaksi monimutkaisempien kaavamääräysten tuottamisen kaavatietomallin avulla. Spatineo Oy toteutti meille torstaina 9.2.2023 sparraustilaisuuden, jossa käytiin esimerkkien avulla läpi hankalimmiksi koettuja määräyksiä.
Tässä blogissa kerron sparrauksen aikana tehdyistä huomioista. Voit myös tutustua sparrauksen esittelymateriaaliin.
Rakennusoikeuden yksiselitteisyys
Rakennusoikeuden suhteen pohdittiin, miten se tulisi ilmaista niin, että tieto on yksiselitteisesti tulkittavissa. Tuotiin esiin, että tontilla voi olla useita eri rakennusoikeuteen liittyviä määräyksiä (esim. Erillisiä rakennusaloja, joihin liittyy eri rakennusoikeudet. Ehdotettiin, että absoluuttiset arvot (rakennusoikeus kerrosneliömetreinä) osoitettaisiin aina rakennusalalle ja tehokkuusluvut käyttötarkoitusalueelle tai sen osalle. Tältä pohjalta emme pysty sanomaan, voitaisiinko tällaisesta käytännöstä päästä yhteisymmärrykseen. Pidettiin kuitenkin tärkeänä, että rakennusoikeuden määrittämiseen saataisiin kansallinen ohjeistus ministeriöltä.
3-ulotteiset rakennusalat
Kaavatietomallin mukaan kohteiden käyttötarkoitusta voidaan tarkentaa tai rajata vertikaalisessa suunnassa rakennusalan avulla. Esimerkiksi katutasoon sijoitettavia liiketiloja voi tarkemmin ohjata rakennusalaan liittyvällä kaavamääräyksellä, jossa annetaan lisätietona arvoksi korkeussuuntainen arvoväli, jolla määräystä sovelletaan. Kyseessä ei ole aito 3D-kaava, koska kaavakohde (tässä tapauksessa rakennusala) on kaksiulotteinen geometria.
Spatineon esityksessä tuotiin esiin myös se, että rakennuksen tiettyihin kerroksiin kohdistuvat eri käyttötarkoitukset voitaisiin esittää tietomallissa myös ilman varsinaista 2,5- tai 3-ulotteista tietoa. Tätä varten tarvittaisiin kaavatietomallin Lisätiedon laji -koodistoon uusi arvo, jolla käyttötarkoituksen voi kohdistaa rakennuksen tiettyyn kerrokseen.
Mahdollisuus tarkentaa käyttötarkoituksia korkeussuunnassa koettiin hyödyllisenä, mutta toisaalta tuotiin esiin kysymys, onko käyttötarkoitusten tiukka rajaaminen eri kerroksissa liian yksityiskohtaista. Vaarana on, että kaavoituksen ja rakennussuunnittelun raja hämärtyy. Tietyissä kaavaratkaisuissa tällaista ohjaamista kuitenkin voidaan tarvita. Vielä jäi epäselväksi, palveleeko tämä ratkaisu 3D-kaavoitusta ja -kiinteistönmuodostusta. Ainakin joissakin suunnitteluohjelmistoissa korkeussuuntainen ulottuvuus on liitetty käyttötarkoitusalueeseen (ei rakennusalaan).
Sanallisten määräysten pilkkominen
Kaavan koneluettavuus on yksi tietomallipohjaisen kaavoituksen tavoitteita. Kaikkia sanallisia määräyksiä ei kuitenkaan voida muuntaa koneluettavaan muotoon siten, että määräys olisi edelleen yksiselitteisesti ja selkeästi tulkittavissa. Kovin monimutkaiset rakenteistetut määräykset voivat olla vaikeasti ihmisen tulkittavia.
On tarpeen pohtia, mitä kaavan sisältöjä on hyödyllistä pilkkoa koneluettavaan muotoon. Osa sanallisista määräyksistä tulee jatkossakin olemaan sanallisessa ja vain ihmisen tulkittavassa muodossa. Sparrauksessa nostettiin esiin esimerkiksi kaupunkikuvaan liittyvät määräykset, joilla ohjataan esimerkiksi rakennusten ulkoasuun liittyviä seikkoja. Asemakaava on ainoa väline, jolla kaupunkikuvaa voidaan yksityiskohtaisella tasolla ohjata.
Sparrauksessa todettiin, että kaikkia rakenteistamisen hyötyjä ei vielä pystytä tässä vaiheessa tunnistamaan. Keskustelua onkin helpompi käydä, kun saadaan kokemuksia työkalujen käytöstä. Selvänä pidettiin sitä, että tilastointia palvelevat tiedot (esim. rakennusoikeudet) ovat varmasti hyödyllisiä.
Esimerkkinä pysäköintimääräysten rakenteistaminen
Ilkka Rinne esitteli sparrauksessa esimerkin pysäköintimääräysten esittämisestä rakenteisessa muodossa. Espoon Keran asemakaavassa on määrätty pysäköintipaikkoja seuraavasti:
Alla oleva kaavio kuvaa, miten tämän kaavan autopaikkojen määrä voitaisiin esittää numeeristen arvojen avulla. Sparrauksessa keskustelimme siitä, minkälaisia hyötyä tämän tiedon rakenteistamisesta. Suunnittelijaa voisi helpottaa, jos suunnitteluohjelmiston avulla saisi helposti laskettua suunnitellun rakennusoikeuden edellyttämän autopaikkamäärän. Laskennan tulisi kuitenkin olla todella helppoa, jotta sitä tulisi hyödynnettyä suunnittelussa.
Kaavamääräysten geometriat
Tietyt kaavamääräykset voivat saada arvoikseen myös geometrian. Tämä mahdollistaa kaavamääräyksen liittämisen tiettyyn paikkaan kaavakohteen geometrian sisällä. Tällaisia ovat esimerkiksi liittymäkiellot ja rakennusalan sivuihin liittyvät määräykset (esim. ääneneristävyys ja ikkunoiden tai parvekkeiden sijoittamiseen liittyvät määräykset).
Sparrauksessa pohdittiin, miksei nämä kohteet voi olla omia kaavakohteitaan. Suunnittelijat ovat tottuneet laatimaan kaavoja ”piirtämällä” kunkin kohteen erikseen. Ilkka Rinne totesi, että on ihan mahdollista tehdä näin. Kaavan tulkintaa kuitenkin helpottaa, jos nämä määräykset kohdennetaan yksiselitteisesti kaavakohteeseen, johon ne liittyvät.
Pohdittiin myös sitä, että aina ei ole selvää, mihin kohteeseen geometria kytkeytyy. Esimerkiksi ajoneuvoliittymä voidaan ajatella kohdistuvan sekä katualueeseen että tonttiin. Ministeriön oppaassa kyseinen määräys on ollut katualueeseen liittyvä, mutta käytännössä voidaan laatia kaavaa siten, että katualue ei ole mukana kaava-alueessa. Tällöin liittymämääräystä ei voitaisi liittää katualueeseen tietomallipohjaisessa kaavassa. Tässä kohtaa käytännön ja tietomallin välillä on siis ristiriita.
Rakentamista ohjaavan yleiskaavan mitoitus
Yleiskaavoituksen puolelta käsiteltiin emätilatarkasteluun perustuvaa rakennuspaikkojen määrän ilmaisemista kaavassa. Sparrauksessa ehdotettiin, että jatkossa rakennuspaikkojen määrät olisi kytketty kaavakohteille. Nykyisellään kantatilatarkastelu on erillinen taulukko, mutta hyödyllistä olisi, jos se voitaisiin yhdistää kaavan tietomalliin. Todettiin, että mikäli tällainen emätilatarkasteluun perustuva määräys haluttaisin osoittaa kaavakohteille, tulisi kaavakohteiden noudattaa mitoitusvuoden mukaista kantatilajakoa.
Esiin tuli myös rantaviivaan perustuva mitoituslaskenta. Hyödylliseksi nähtiin, että olisi tietomalliin perustuva laskentamenetelmä rantaviivaan perustuvien rakennuspaikkojen mitoitukseen.
Käyttöliittymä ratkaisee paljon
Suunnitteluohjelmistojen käytettävyydellä on suuri merkitys sille, minkälaista kaavatietoa tietomallin avulla pystytään ja tullaan tuottamaan. Tässä keskustelussakin tuli esiin seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon ohjelmistojen kehittämisessä.
On tärkeää, että suunnittelija saa yleiskuvan kaavan kaikista määräyksistä. Eräs kuntakaavoittaja kuvasi kaavan valmistelua iteratiivisena työskentelynä, jossa kaavamääräysten tarkka sisältö täsmentyy vasta aivan viime metreillä. Määräyksiä on siis voitava tarkastella ihmisluettavassa muodossa koko suunnittelutyön ajan ja lisäksi on tärkeää, että kaavamääräyksen arvoa voi helposti korjata yhdestä paikasta, vaikka määräys kohdistuisi useampaan kaavakohteeseen.
Ihmisluettavan tulosteen tuottaminen
Ympäristöministeriön edustajat kertoivat, että kaavamääräyskokoelman uudistustyössä on pohdittu paljon rakenteisessa muodossa olevien kaavamääräysten muuntamista ihmisluettavaan muotoon. Ihmisluettava tuloste kaavasta tulee olemaan se, mikä kunnassa hyväksytään.
Kaavamääräysryhmä on yksi väline hallita rakenteisen kaavatiedon muuntamista ihmisluettavaan muotoon. Sen avulla voidaan toteuttaa nykyisissä kaavoissa käytetty ns. ”indeksimääräykset”, joihin on usein koottu kokoelma kaavamääräyksiä. Samaan tapaan kaavamääräysryhmällä voidaan niputtaa yhteen useampi kaavamääräys. Tämä helpottaa useiden määräysten osoittamista kaavakohteille, kun kohde voidaan linkittää kaavamääräysryhmään. Ryhmien avulla myös määräysten tuottaminen ihmisluettavaan muotoon voi helpottua.
Ohjelmistotoimittajien mukaan tietomallipohjaisen kaavan ihmisluettavan version tuottamista helpottaa, jos kaavakartta ja määräykset voidaan tuottaa erillisinä dokumentteina.
Rakenteisen tiedon hyötyjen arviointi vaikeaa
Sparraukseen osallistuneet suunnittelijat totesivat, että tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa siihen, minkälaisia hyötyjä rakenteinen kaavatieto toisi suunnitteluun. Työkaluja on päästävä itse testaamaan, jotta nähdään, miten kaavamääräysten laatiminen suunnittelijan näkökulmasta toimii. Osa KAATIO-kunnista on jo päässyt kokeilemaan ohjelmistoja. Kevään aikana tulemme raportoimaan pilotoinnin kokemuksia.
Hyödyllinen sparraus
Osallistujat pitivät tätä sparrausta hyödyllisenä: Sekä ohjelmistotoimittajat että valtionhallinnon edustajat kokivat, että esitetyt asiat vahvistivat tehtyjä ratkaisuja. Näyttää siis siltä, että kehitystyö on samoilla raiteilla, vaikka tarkennettavaa vielä löytyykin. Ohjelmistotoimittajilla on vielä työtä tehtävänä, jotta sparrauksessa käsitellyt asiat saadaan toteutettua ohjelmistoihin.
KAATIO-hanke 